Aivoterveydestä puhutaan paljon tänä päivänä. Media tuottaa lähes päivittäin erilaisia artikkeleita aivoterveyteen liittyen. Voidakseen hyvin, aivot tarvitsevat sopivassa suhteessa mielihyvää, haasteita ja palautumista. (Akrenius, 2020). Samalla kun yritämme ymmärtää aivoterveyden moniulotteista kokonaisuutta, sitä miten pitää huolta aivoistamme, esimerkiksi liikkumalla, rentoutumalla, hyvällä ravitsemuksella ja unella, olemme kuitenkin elämäntavoiltamme yhä enemmän passiivisia. Lisääntynyt teknologia ja sen käyttö arjessamme haastaa aivoterveyttämme lisäämällä passiivisuutta. Toisaalta teknologia mahdollistaa uudella tavalla aivojen hyvinvointia ja sen seurantaa. Tässä ristiaallokossa kultaisen keskitien löytäminen on haaste meille jokaiselle. Aivojen hyvinvoinnista tulisi kuitenkin huolehtia päivittäin.
Lasten vanhemmat kamppailevat suuresti sopivan ruutu- ja pelaamisaikojen kanssa. Pelaaminen ja ruutuaika lisäävät passiivista aikaa lasten arjessa. Tutkimusten valossa tiedetään, että maltilliset määrät pelaamista saattavat aivotutkijoiden mukaan olla aivojen kannalta jopa hyödyllisiä. Esimerkiksi nopeatempoisten pelien on osoitettu kehittävän muun muassa reaktionopeutta ja tarkkaavaisuuden suuntaamista. Strategiapelien on puolestaan osoitettu kehittävän ongelmanratkaisukykyä. Pelaamiseen pätee kuitenkin vanha hyvä sääntö: kohtuus kaikessa. Runsas pelaaminen ei ole hyväksi aivoille. Kun pelit alkavat viedä liikaa aikaa liikunnalta, unelta ja sosiaaliselta kanssakäymiseltä, alkavat aivotkin kärsiä. Silloin pelien suotuisia vaikutuksia aivoihin ei enää havaita. (Kosola, Moisala, Ruokoniemi, 2019.) Kuinka aikuisina tunnistamme terveellisen pelaamisen rajan?
Lapset tarvitsevat aikuisen tukea älylaitteen käytön hallinnassa ja parhaimmillaan teknologian käyttö on luonteva osa aivojen kehitystä tukevaa ja monipuolista ympäristöä. Kehittyvien aivojen kannalta on kuitenkin tärkeää, ettei laitteiden käyttö vie liikaa aikaa vuorovaikutukselta, jossa kohdataan kasvokkain toisen ihmisen kanssa. Lisäksi teknologian käyttö ei saa viedä tilaa aidolta kosketukselta ja aikaa levolta, terveelliseltä ravinnolta ja liikunnalta. (Kosola, Moisala, Ruokoniemi, 2019.)
Liikunnan yhteyksistä aivoterveyteen tiedetään paljonkin. Riittävä liikunta on aivoterveyden yksi kivijalka. Liikkuminen parantaa stressinsietokykyä, kohentaa terveyttä ja kehittää muistiamme. (Andersen, 2018). Teknologian käytön ja sitä myötä ruutuajan lisääntymisellä on todettu olevan vaikutuksia liikunnan määrään heikentävästi. Tutkimukset ovat siis osoittaneet, että kasvava ruutuaika on kaiken ikäisillä ihmisillä negatiivisessa yhteydessä liikunnan määrään: mitä enemmän viettää päivittäin aikaa älylaitteiden, pelien ja television parissa, sen vähemmän keskimäärin harrastaa liikuntaa. Erilaiset liikuntapelit ovat lisänneet liikkumisen määrää ja kannustaneet liikkumiseen. Tästä hyvänä esimerkkinä on Pokemon Go-peli, jonka myötä liikunnan määrä eri-ikäisten parissa lisääntyi. Riittävä, säännöllinen liikunta on tärkeää aivojen hyvinvoinnille, ja se parantaa tutkitusti aivojen toimintakykyä. Tähänkin on kehitetty motivoimaan ja ylläpitämään säännöllisiä elämäntapamuutoksia, tästä esimerkkinä Motivisti-sovellus. Sen avulla voi asettaa itselle tavoitteita ja seurata tavoitteiden saavuttamista.
Teknologian kehittyessä myös aivojen harjoittamiseen iästä riippumatta kehittyy nopeaa tahtia uusia mahdollisuuksia. Mm. Muistipuisto –sovellus tarjoaa ikäihmiselle erilaisia tapoja harjoittaa aivoja ja pitää huolta omasta aivoterveydestä. Erilaisten aivotreenien harrastaminen voi kuitenkin pitää mielen ja aivot virkeänä, ja ylläpitää siten yleistä aivoterveyttä. Mielenhallintaa voi harjoittaa monin eri sovelluksin omassa arjessa sopivassa ajassa. Tämä lisää mahdollisuuksia kehittää omaa aivoterveyttään itselle sopivalla tavalla.
Suurin huolenaihe teknologian lisääntymisessä on sen vaikutukset ihmisten sosiaaliseen elämään. Tämä uhka elämän sosiaaliselle ulottuvuudelle luo pelkoja ihmisten syrjäytymiselle ja eristäytymiselle muusta yhteiskunnasta. Huoli lienee aiheellinen, sillä sosiaalinen vuorovaikutus on tärkeässä roolissa aivojen ja mielen kehityksessä ja niiden terveyden ylläpitämisessä. Sosiaalista vuorovaikutusta on ehdotettu ihmisaivojen suuren koon syyksi: kun sosiaalisen ryhmän koko kasvaa, vuorovaikutus tulee yhä monimutkaisemmaksi ja vaatii monenlaista ennakointia, muistamista, reagointia ja toisen yksilön toimien tarkkailua. (Duodecim, Suomen Akatemia, 2020). Toisesta näkökulmasta ajateltuna, jossakin tilanteissa teknologia on mahdollistanut sosiaaliset kontaktit tai jopa tuonut lisää sosiaalisuutta elämään. Kasvokkain tapahtuvan sosiaalisen elämän rinnalle on rakentunut verkossa tapahtuva sosiaalinen ulottuvuus. Tämä pitäisi nähdä mahdollisuutena ja myös tunnustettuna vaihtoehtona kasvokkain tapahtuvien kontaktien rinnalla. Sen ei tulisi tietenkään korvata täysin aitoja fyysisiä kohtaamisia arjessamme. Verkkokohtaamiset tuovat lisäarvoa sosiaaliselle elämälle, kun ne toteutuvat hyvällä eettisellä tavalla.
Aivoterveyden ja teknologian liitto ei ole siis helppo. Se on kuin muutkin liitot –taiteilua niin myös- ja vastamäessä pyrkien löytämään kullekin yksilölle sopivan kultaisen keskitien. 
Artikkeli on kirjoitettu WelTech –hyvinvointiteknologian koulutus ja käyttöönotto –hankkeessa. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.
Kirjoittajat:
Anu Kinnunen, fysioterapian lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Minna Kaija-Kortelainen, sosiaalialan lehtori, Savonia-ammattikorkeakoulu
Heli Kekäläinen, projektipäällikkö, Savonia-ammattikorkeakoulu
Lähteet:
Akrenius, M. 2020. Kehitä itsellesi superoppijan aivot. Salkunrakentaja-blogi. https://www.salkunrakentaja.fi/2020/03/kehita-itsellesi-superoppijan-aivot-nopeuta-oppimista/
Andersen, H. 2018. Aivovoimaa. Näin vahvistat aivojasi liikunnalla. Atena-kustannus.
Duodecim ja Suomen Akatemia. 2020. Aivot ja mieli –konsensuslausuma.
Kosola, S., Moisala, M., Ruokoniemi, P. (toim.). 2019. Lapset, nuoret ja älylaitteet – Taiten tasapainoon. Duodecim.